Haastattelussa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho

Nuivan vaalimanifestin, tunnetun Scripta-blogin ja lukemattomien terävien Facebook-päivitysten kirjoittaja Jussi Halla-aho valittiin kesäkuun alussa Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi.

Rahvas-lehti haastatteli Halla-ahoa heti puheenjohtajavalinnan jälkeen. Millainen Halla-aho oli nuorena ja miten hänen ajattelunsa kehittyi? Entä mikä viesti hänellä on PS-Nuorille?

 

Vihreiden ja Kokoomuksen äänestämisestä kohti Scriptaa

Jussi Halla-aho vietti nuorena paljon aikaa omissa oloissaan. Joukkueurheilua hän ei muista harrastaneensa koskaan, mutta musiikkia ja lukemista sitäkin enemmän. Hän ei seurannut nuorena puoluepolitiikkaa.

– Kotini oli epäpoliittinen. Minkäänlaista vasemmistohenkeä ei kotona ollut, mutta sen sijaan naapurustossa oli: muistan kaverin, jonka taistolaiset vanhemmat kielsivät häntä leikkimästä muiden ei-taistolaisten perheiden lasten kanssa. Poliittinen orientaationi on ollut aina selvä: länsimaiset arvot ja tietynlainen perusporvarillisuus jo nuoresta asti.

Halla-aho kertoo äänestäneensä aikaisemmin joskus Kokoomusta ja Vihreitä, mm. Heidi Hautalaa presidentinvaaleissa. Hän toteaa olleensa liikkuva äänestäjä, jonka äänestyskäyttäytyminen oli sama kuin monilla ihmisillä: valitaan poliitikko, joka yksilönä näyttää ja kuulostaa miellyttävältä.

– Ajatellaan, että koska ihminen on ihan fiksu, se varmaan ajattelee kaikesta samoin kuin minä. Tämän ajatusvirheen vuoksi ihmiset tuntuvat usein äänestävän vastoin omaa etuaan, ja valitsevat huonon puolueen täkyksi asetetun ehdokkaan vain yksilön perusteella.

1990-luvulla maahanmuutto alkoi puhuttaa Suomessa, kun ilmiö alkoi näkymään katukuvassa. Ympäri Euroopan maahanmuutto alkoi nousta poliittiseksi teemaksi, vaikka aluksi keskustelu oli hyvin rajoittunutta.

– Aiheesta puhuttiin paljon ihmisten kesken, mutta ne, jotka silloin yrittivät tehdä siitä poliittista kysymystä, olivat ilmaisultaan ja habitukseltaan sellaista porukkaa, ettei kukaan voinut siihen samaistua. Uusnatsit ja esimerkiksi Pekka Siitoin omivat kriittisen keskustelun. Koska ihmiset eivät tahdo samaistua tyhmiin ihmisiin, he ovat usein intuitiivisesti eri mieltä. Koko vuosikymmen meni siltä osin hukkaan, ettei maahanmuutosta tehty Suomessa vakavasti otettavaa poliittista kysymystä.

Ihmiset tuntuvat usein äänestävän vastoin omaa etuaan, ja valitsevat huonon puolueen täkyksi asetetun ehdokkaan vain yksilön perusteella.

Tunnepitoinen kritiikki provosoi jatkamaan

Halla-aho alkoi kirjoittaa kuuluisaa Scripta-blogia, jossa hän nosti esille maahanmuuton epäkohtia. Pitkistä, analyyttisistä kirjoituksista tuli hänen tavaramerkkinsä.

– Ymmärsin, että maahanmuutto ei ole säätilaan rinnastettava välttämätön kehityssuunta vaan poliittinen kysymys, johon voi vaikuttaa. Kirjoittelin kaikenlaista ja olin melko rääväsuinen. Yllätyin silti, miten suuria reaktioita blogi sitten herätti yliopistomaailmassa.

Yliopistomaailma järkyttyi. Halla-ahon työyhteisöltä tuli kirjoituksista paljon kritiikkiä.

– Kritiikki ei perustunut lainkaan järkiargumentteihin vaan epämääräiseen tunnepitoiseen vastareaktioon. Provosoiduin jatkamaan: ajattelin, että jos tästä ei saa puhua, sitten siitä varsinkin täytyy puhua.

Halla-aho on kirjoittanut Scriptaa jo 14 vuotta. Tänä aikana toimittajilla on ollut tapana kaivaa Halla-ahon vanhoja tekstejä esille. Miltä se tuntuu?

– Kirjoittaminen on aina ollut minulle oman ajattelun evoluutiota. Ajatukset menevät eteenpäin ja kehittyvät, kun niitä laittaa sanoiksi ja pyörittelee teksteissä. Tämä prosessi on toki ollut julkinen, mikä on tietynlainen rasite politiikassa.

– Sille asialle on oikeastaan turha yrittää tehdä mitään, kun huomioi ongelmallisen suhteeni median kanssa. Toimittajat tulkitsevat kaikki kirjoitukset nykyiseksi kannakseni, mutta jos poistaisin niitä, se tulkittaisiin peittelyksi.

Ajattelin, että jos maahanmuutosta ei saa puhua, sitten siitä varsinkin täytyy puhua.

Halla-aho samaistuu PS-Nuoriin

Halla-ahon ensimmäinen kontakti Perussuomalaisiin syntyi Tony Halmeen kautta. Kuitenkaan omaa poliittista esikuvaa hänellä ei ole.

– Halusin itsekin ottaa juuri niihin asioihin kantaa, jotka tuolloin henkilöityivät Halmeeseen. On ollut mielenkiintoista myöhemmin keskustella hänet tunteneiden ihmisten kanssa: moni tunnustaa vasta jälkikäteen äänestäneensä Halmetta, koska tämä oli niin ristiriitainen henkilö.

Jussi Halla-aho on innoittanut monia nuoria politiikkaan. Perussuomalaiset Nuoret on usein linjannut puoluetta tiukemmin maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Vuosien varrelle on mahtunut monenlaista tempausta, tapahtumaa ja kannanottoa, jotka ovat kohahduttaneet kansaa – ja etenkin poliittisia vastustajia. Mitä mieltä Halla-aho on PS-Nuorista?

– Linjapuolesta voin todeta samaistuvani itse nuorisojärjestöön voimakkaasti. Puolueella on pitkä historia ja eri sukupolvien ihmisillä on erilaisia ajatuksia puolueen pohjimmaisesta tarkoituksesta, mutta mielestäni nuorisojärjestö on painottanut juuri niitä asioita, joita puolueenkin pitäisi.

Halla-ahon mielestä organisaationa PS-Nuoret on tehnyt häneen hyvän vaikutuksen. Hän kehuu nuorisojärjestön toimintaa taitavasti järjestetyksi.

– Tiedän silti, että nuorisojärjestöön suhtaudutaan joskus puolueessa varauksella, kun ihmiset vetävät virheellisiä yhtäläisyysviivoja provosoivan toiminnan ja ääri-ilmiöiden välille. Nuortenkin on hyvä muistaa, ettei kaikkien tarvitse pitää samoja asioita prioriteettina puolueessa, ja joukkoomme mahtuu erilaisia, eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteista tulevia ihmisiä.

Minkä neuvon Halla-aho antaisi PS-nuorelle, joka on kiinnostunut poliittisesta toiminnasta?

– Pidä katse omassa tekemisessä. Politiikka on aika turhauttavaa, koska näkee paljon kieroutta, ahneutta ja oman voiton tavoittelua, ja kaikki tämä aiheuttaa pettymyksiä. Kannattaa tehdä, mitä kokee itse oikeaksi, ja olla välittämättä siitä, mitä muut tekevät.

 

Nopeat

Lempiväri? Vihreä.
Lempiruoka? Kala- ja äyriäispaella
Lempiurheilulaji? Urheiluammunta, jota itse harrastan.
Lempi-EU-direktiivi? Ei kyllä tule nyt yhtä mieleen. On siellä jotain hyvääkin.
Lempibändi? Jos ajattelee koko elinkaarta, ruotsalainen Bathory.
Kenet ottaisit autiolle saarelle? Vaimon, ei tähän voi vastata mitään muuta.

 

Kuvat: Matti Matikainen

Lue lehti