Suomella on EU:ssa maksajan rooli

Suomi on koko jäsenyytensä ajan ollut nettomaksaja eli olemme maksaneet EU:lle enemmän kuin olemme EU:sta saaneet. Nyt maksamme jo yli 600 miljoonaa euroa enemmän kuin saamme. Pahinta EU:ssa on ollut oman päätöksentekovaltamme kaventuminen, mitä on lisännyt vanhojen puolueiden mallioppilaskäyttäytyminen. Suomalaisten painoarvo EU-päätöksenteossa on prosentin luokkaa.

Koko Suomen EU-jäsenyyden ajan tuloerot ovat Suomessa kasvaneet rajusti verrattuna aikaisempaan kehitykseen. Osansa tässä on juuri EU:n ja Euroopan keskuspankin ajamalla markkinakeskeisellä politiikalla, joka suosii pääomapiirejä ja yksityistämistä.

EU:n perustuslaki lisäisi isojen EU-maiden valtaa, tekisi EU:sta oikeushenkilön ja synnyttäisi EU:lle jopa oman presidentin. Perustuslaki tekisi EU:sta liittovaltion, joka kuitenkaan ei voi käytännössä koskaan olla demokraattinen eli kansanvaltainen, vaan vain byrokraattinen ja epädemokraattinen, sillä liittovaltio ei tunne käsitettä kansa.

Suomen eduskunta ratifioi EU:n kuolleen perustuslain, vaikka eduskunnalla ei ole Suomen perustuslain mukaan oikeutta siirtää valtaa itseltään eteenpäin ilman kansanäänestystä. Perustuslakimme mukaan nimittäin valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Jos Ranskassa ja Hollannissa jo kertaalleen hylätty EU-perustuslaki yritetään herättää uudestaan henkiin, on siitä, hyväksyvätkö vai hylkäävätkö suomalaiset EU:n perustuslain, järjestettävä maassamme neuvoa-antava kansanäänestys.

Suomen on ajettava EU:ssa kansallista etuamme ja pyrittävä pitämään EU mahdollisimman löyhänä valtioiden välisenä liittona. Mikäli tämä ei yhdessä muiden maiden EU-kriittisten voimien kanssa onnistu, on Suomen tulevaisuudessa irtauduttava unionista. Unionin tai sen rahaliiton ulkopuolisilla mailla, kuten Islannilla, Norjalla, Ruotsilla ja Tanskalla sekä Sveitsillä menee paremmin kuin Suomella.