Aate ja puitteet ovat kunnossa

Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous 27.4.2013, Kokkola

Puheenjohtaja Simon Elon linjapuhe

 

Hyvät nuoret,

Tervetuloa Kokkolaan, kaupunkiin, jossa Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995. Puolue päässyt siitä pitkälle, mutta meidän on ennen kaikkea pohdittava, miten nuorisojärjestö on kehittynyt tänä aikana. Historioitsijana jaksan muistuttaa, että ei voi ennakoida tulevaisuutta, jos ei tunne menneisyyttä.

 

Mistä kaikki alkoi

 

Perussuomalaiset Nuoret rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 2006. Siitä ei ole kuin seitsemän vuotta aikaa. Lähdin toimintaan mukaan Vaasan kevätkokouksessa vuonna 2009. Jäseniä oli kolmisen sataa, piirijärjestöt alkuvaiheessa ja ei palkattua henkilökuntaa. Budjetti oli vaatimaton.

Miksi lähdin mukaan? Eikö muualta olisi saanut mukavia työpaikkoja, ilmaisia lounaita ja jäsenetuja, joita vain maan tapa voi tarjota? Kyse ei ollut puitteista, vaan aatteesta. Vaalirahakohu oli minulle viimeinen kimmoke lähteä politiikkaan. Olin lopen kyllästynyt vanhojen puolueiden metkuihin ja koottuihin selityksiin. Mikä erikoisinta, paljoa ei ole vuosien saatossa muuttunut. Korruptiosta tuomittu keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen sai suuren valiokunnan varapuheenjohtajana kaikkien muiden paitsi Perussuomalaisten luottamuksen. Tämä todella on minun puolueeni.

Ymmärsin silloin neljä vuotta sitten Vaasassa istuessani, että tässä porukassa on sitä jotain. Paloa toimia aatteen hyväksi ja ymmärrystä antaa jokaiselle vastuuta, jos on pätevyyttä. Kiitän siitä erityisesti puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkalaa.

Sain heti Vaasassa tilaisuuden olla mukana kirjoittamassa historiallista kannanottoa – Suomesta on tehtävä virallisesti yksikielinen maa, jossa ruotsilla on virallisen vähemmistökielen asema. Tiedotteemme meni mediassa läpi kuin sukkana ja sekä risuja että ruusuja satoi päällemme. Perussuomalaiset Nuoret on edelleen ainoa poliittinen taho, joka kannattaa virallista ykskielisyyttä kieliopintojen valinnanvapauden lisäksi.

Politiikka on raskasta, mutta useimmiten hauskaa ja mielenkiintoista. Kun Vesa-Matti kysyi minulta, että olenko kiinnostunut puheenjohtajuudesta, vastasin varsin pian myöntävästi siitä huolimatta, että minulla ei ollut kokemusta puheenjohtajamisesta. Vaistosin, että päätös on oikea. Ja sitä se todella oli. Jäsenistön luottamuksella olen saanut jatkaa tehtävässäni ja siitä lämmin kiitos.

 

Voitosta toiseen

 

Helppoa ei ole ollut. Jouduin välittömästi tosipaikan eteen – eduskuntavaaliehdokkuus, puheenjohtajuus ja määräaikainen työ puoluetoimiston projektisihteerinä veivät jaksamisen äärimmilleen, mutta nuorten ehdokkaiden tulos oli erinomainen ja esimerkiksi Vesa-Matti nousi Arkadianmäelle. Jäsenmäärä tuplaantui jytkyn jälkeisessä huumassa. Pääsihteeri Simo Grönroos oli palkattu osa-aikaiseksi, mutta yhä harmittaa, että resurssien puutteen vuoksi emme voineet vastata valtavaan kysyntään niin hyvin kuin olisin halunnut. Eduskuntavaalit nostivat Perussuomalaiset Nuoret varteenotettavaksi poliittiseksi nuorisojärjestöksi.

Kyllä muuttui kilpailijoilla ääni kellossa, kun äänet olivat taululla. Muistan kun olin yhdessä eduskuntaryhmän edustajien kanssa UPM:n vieraana pian vaalien jälkeen. Yhtiön toimitusjohtaja nosti lopulta maljan ja skoolasi ”Perussuomalaisille”! Silloin ymmärsin, että poliittinen kenttä on muuttunut. Pysyvästi, kuten vakaana pysynyt kannatuksemme on osoittanut.

Jytky ei kuitenkaan suoraan vaikuttanut nuorisojärjestön resursseihin. Me emme saa puolueen piirijärjestöjen tai naisjärjestön tapaan lakisääteisesti tiettyä prosenttiosuutta puolueen budjetista. Vuoden 2011 loppupuoli meni uuteen tilanteeseen mukautuessa. Jatkoin päivätyössäni, mutta huomasin pian, että työn ja poliittisen toiminnan yhdistäminen kävi vaikeaksi. Muistan kun Ylen kuvausryhmä halusi tulla haastattelemaan ja ainoa heille sopiva aika oli aamupäivä, jolloin olin töissä. Niinpä pyysin luvan ymmärtäväiseltä esimieheltäni ja haastattelu tehtiin työpaikalla. Työkaverit ihmettelivät, että mikäs BB-Simon se sinä olet.

Teimme hallituksen kanssa ankaraa lobbaustyötä ja lopulta myös armas puoluehallitus näki järjen valon – nuorisojärjestölle myönnettiin merkittävää tukea. Puheenjohtaja ja pääsihteeri olivat kummatkin vuoden 2012 alusta lähtien kokopäiväisiä työmyyriä ja viimein alkukesästä muutimme uudelle puoluetoimistolle. Simo-parka oli joutunut kärvistelemään vanhalla 75-neliön toimistolla, joka oli ylimiehitetty ja ali-ilmastoitu. Simon tuolissa ei edes ollut selkänojaa, mutta onneksi miehellä oli selkärankaa kestää. Vaatimattomuus kaunistaa, kuten sanonta kuuluu.

Tässä vaiheessa tuntuu, että täysipainoinen työ nuorisojärjestön hyväksi alkoi uudelle puoluetoimistolle muutosta. Aatteen lisäksi myös puitteet saatiin kuntoon. Järjestön merkittävästi kasvanut toiminta näkyy vuoden 2012 toimintakertomuksessa. Vuoden aikana muun muassa perustettiin kaksi piirijärjestöä, julkaistiin kattava periaateohjelma, uudet nettisivut, kehitettiin Rahvas-lehden ensimmäinen numero ja luotiin kaksi vaalikampanjaa presidentin- ja kuntavaaleihin. Olen ylpeä sitoutuneesta porukastamme, joka on jaksanut taistella vaikeuksista huolimatta.

 

Piiritason toimintaa on laajennettava

 

Sitoutuneisuus ja pitkäjänteinen järjestötyö on avainasemassa myös piiritasolla. Politiikka vaatii paksua nahkaa ja kärsivällisyyttä. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat nuorisotyön tukipäätökset osoittavat, että meidän on tehtävä kaksin verroin töitä kilpailijoihimme verrattuna. Aikaansaamamme painostus on vaikuttanut. Poliittisten nuorisojärjestöjen väliset neuvottelut uuden tukimallin löytämiseksi aloitetaan kevään aikana.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen johdolla ministeriö katsoo omien sanojensa mukaan avustusperusteena esimerkiksi vaikuttavuutta, johon liittyy tapahtumien ja erityisesti koulutustilaisuuksien osallistujamäärä. Onnistuimme lisäämään vaikuttavuuttamme merkittävästi viime vuoden aikana, mutta tänä vuonna on noustava seuraavalle tasolle.

On mainiota, että esimerkiksi Ryhtiliike-konseptin kaltainen säännöllinen ja helposti järjestettävä tapahtuma leviää useampaan piiriin. Kannattaa ottaa mallia muiden piirien toimivista ajatuksista. Kattojärjestön johtoa, kansanedustajia ja asiantuntijoita kannattaa rohkeasti kutsua puhumaan tilaisuuksiin. Helmikuussa perustettiin Pohjois-Karjalan piiri, josta on kiittäminen erityisesti puheenjohtajaksi valitun Sanna Antikaisen aktiivisuutta.

Järjestön alkutaipaleella puheenjohtajan merkitys korostuu. Jos puheenjohtaja on aloitteellinen ja innostava, joukot seuraavat perässä. Jos puheenjohtaja on hiljaa, joukot ovat hiljaa tai mutisevat, että miksi puheenjohtaja on hiljaa. Kun annetaan vastuuta, se on otettava tosissaan. Vaadin erityisesti piirien puheenjohtajilta sitoutuneisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Muistakaa, että teemme joka päivä historiaa. Perussuomalaisten vaiheista tullaan kirjoittamaan vielä useampi väitöskirja. Useat tutut miehet ja naiset nousevat isänmaan merkittäville paikoille. Hoitakaa tehtävänne niin hyvin, että on iloista muisteltavaa keinutuolissa vanhoilla päivillä.

 

On verokapinan aika

 

Tunnemme nyt menneisyyden. Sitä ei kannata vatvoa enempää, vaan suunnata katse tulevaisuuteen. Aatteellista kehitystyötä on jatkettava on periaateohjelman vankalle pohjalle. Keskiluokka on nykyajan työväenluokka – perinteisiä duunareita, valkokaulustyöläisiä ja pienyrittäjiä. Vähävaraisimmilta ei uskalleta leikata ja varakkaimmille uskalletaan antaa. Lystin maksaa keskiluokka, jonka sietokyky on Suomessa ollut vertaansa vailla.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Perussuomalaisten kannattajakunnasta on mahdollista tunnistaa ryhmä, joka ”saa kaikupohjansa keskiluokkaisten ja keskituloisten työikäisten tyytymättömyydestä kiristyviin veroihin ja niillä kerättyjen rahojen liian anteliaaseen käyttöön. Mukana on paljon teollisuudessa työskenteleviä tai pienyrittäjiä”.

Kaiken kukkuraksi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Juhana Vartiainen pauhaa Suomeen 100 000 maahanmuuttajaa, joiden tehtävänä olisi toimia halpatyövoimana. Vartiainen myöntää, että edes juhlapuheissa tarkoitus ei ole enää houkutella korkeasti koulutettua, osaavaa väkeä. Samaan aikaan tutkimus kertoo, että maahanmuuttajat, joita on kolme prosenttia väestöstä, kattavat 27 prosenttia toimeentulotuen saajista. Suomalaisten työläisten suhteellista asemaa halutaan heikentää maahanmuuton avulla. Samalla heikennetään vääjäämättä Suomen huoltosuhdetta.

Perussuomalaisten täytyy saada enemmän keskiluokan ja naisten ääniä, mikäli puolue halutaan nostaa  pääministeritasolle. Työtä tekevän keskiluokan mitta on viimein täynnä. Perussuomalaisten Nuorten täytyy ajaa puolueen sisään verokapina!

Verokapina sopii kuin nakutettu nuorten kansallisliberaaliin talouspoliittiseen linjaan. Leikataan julkisia menoja sieltä, mistä on varaa ja kannattavaa leikata. Valtiojohtoisen kehitysavun lopettaminen säästää jo yli miljardia euroa vuodessa. Ei kiristetä keskiluokan suhteellista verotaakkaa, vaan pyritään vähitellen keventämään sitä. Siirrytää yritysverotuksessa Viron-malliin, jossa yritykset maksavat veroja osingoista, mutta eivät yritykseen jätetyistä voitoista. Paljon on tehtävissä, kun on näkemystä ja uskallusta. Kansallinen etu huomioiden.

Useista suomalaisista tuntuu, että ahkerasta työnteosta ennemmin rangaistaan kuin palkitaan. Tunnen samoin. Se on Kreikan tie, kun kansa ei enää usko tulevaisuuteensa ja luota toisiinsa. Suomella menee paremmin kuin useilla Euroopan mailla, mutta hyvänolontunteeseen ja Pisa-tutkimuksiin ei saa tuudittautua. Hyvinvointivaltiomme kaipaa uudelleenmäärittelyä.

Perussuomalaiset on työväenpuolue ilman sosialismia. Linja on oikea ja kerää keskiluokan kannatuksen sekä kansainvälisten aateveljiemme tuen. Amerikkalaiset konservatiivit katsovat kauhulla, kun ranskalainen näyttelijä pakenee ryöstöverotusta Venäjälle. Väärässä eivät ole fransmanni eivätkä jenkit, vaan eurososialistit, joiden linja tuhoaa Euroopan.

 

Itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppa

 

Perussuomalaisten edustus europarlamentissa on tarkoittanut myös nuorisojärjestölle lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä. Viime vuonna järjestön edustajat muun muassa vierailivat Tanskan kansanpuolueen nuorten vuosikokouksen vieraana Vejlessa, Tanskassa. Tänä vuonna olemme tehneet yhteistyötä European Young Conservativesin kanssa reissuilla Yhdysvalloissa ja Tanskassa.

Syyskuussa on Freedom Summit Cambridgessa, Englannissa, johon odotetaan yli 150 konservatiivinuorta Suomesta Uuteen-Seelantiin. Järjestäjät toivovat, että mahdollisimman useat halukkaat pääsevät mukaan ja sitä toivetta haluamme kunnioittaa. Eurokriitikoiden yhteistyö on kullanarvoista ja siihen kannattaa panostaa.

Edessä siintävät erittäin tärkeät eurovaalit. Jokainen kannattaja on saatava uurnille. Ehdokasrumba käy jo kiivaana. Kahdenkymmenen ehdokkaan listalle mahtuu muutama nuori ehdokas, mieluiten mies ja nainen. Vaatimustaso on tiedossa – täytyy löytyä kielitaito, ammattitaito ja kannatus. Rahoitus- ja kampanjasuunnitelmat on tehtävä huolella.

Nuorille ehdokkaille haasteellisinta eurovaaleissa on vaalipiiri, joka on koko Suomi. Ilman nuorisojärjestön tukea ei yhdenkään nuoren kannata asettua ehdolle. Perussuomalaisten Nuorten ja sen jäsenten on tuettava virallisesti näitä nuoria ehdokkaita, jotta voidaan luoda uskottava kampanja. EU- ja eurokriittiset nuoret asettavat toivonsa meihin.

Aate ja puitteet ovat kunnossa. Nyt voimme vastata kysyntään. Kääritään hihat ja laitetaan mietintämyssy päähän – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnittelutyö aloitetaan tänään yleiskeskustelulla eurovaaleista.

 

Vietetään yhdessä opettavainen ja hauska viikonloppu. Kiitos!