Itsenäinen ja yhteistyökykyinen Suomi

Vuoropuhelua ja tiivistä neuvonpitoa käyvät kansallisvaltiot ovat toimivin ratkaisu turvata ihmisten hyvinvointi, toimeentulo ja turvallisuus. Suomen tulee kansainvälisissä suhteissa ja ylikansallisissa elimissä pyrkiä olemaan mahdollisimman puolueeton, mutta ei eristäytynyt. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa vahvan instituution ja suoran kansanvaalin tukemaa presidenttiä ulkopolitiikan johtajana ja suunnannäyttäjänä.

Perussuomalaiset Nuoret katsoo, että Suomen painoarvo maailmalla ei perustu maamme kokoon tai sotilaalliseen voimaan, vaan yhteistyökykyiseen ulkopolitiikkaan ja sen mahdollistamaan kykyyn toimia kansainvälisenä sillanrakentajana ja erilaisten ristiriitojen sovittelijana. Suomen on pidettävä vahvana tämä maallemme taloudellista ja poliittista hyötyä tuova ulkopoliittinen linja. Tunnustamme kansainvälisen yhteisön aseman demokratian, rauhan ja ihmisoikeuksien edistäjänä, mutta samalla tiedostamme reaalipoliittisen tilanteen, jossa suuret kansallisvaltiot sanelevat, mitä ovat rauha ja ihmisoikeudet. Historia on opettanut, että laajoja, sitovia kansainvälisiä ihmisoikeuksiin liittyviä säädöksiä on erittäin vaikea laatia – saati sitten saada – laajoiksi, sitoviksi ja kansainvälisiksi. Haluamme kunnioittaa mahdollisimman pitkälle kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Humanitaarinen väliintulo tai kriisinhallintaoperaatio on tapauskohtaisesti harkittava vaihtoehto, mutta sillä täytyy olla Suomen eduskunnan ja länsimaisen yhteisön hyväksyntä. Demokratian edistäminen ulkopuolisten tahojen aseellisella voimalla on aina vahingollista alkuperäiselle tavoitteelle.

Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä Suomen alueellisen puolustuksen perustana. Jokaiselle miehelle ja naiselle tulee tarjota mielekäs ja yhteiskuntaa hyödyttävä palvelustehtävä. Perussuomalaiset Nuoret näkee, että yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaa parhaiten kansalaispalvelumalli, jossa aseellinen tai aseeton palvelus on pakollinen kummallekin sukupuolelle. Palvelusaikana kouluttaudutaan sotilaallisiin tai siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Perusuomalaisten Nuorten mielestä maanpuolustuksellista toimintaa on edistettävä sekä kannustettava kansalaisia aktiiviseen maanpuolustustyöhön. Lisäksi vapaahtoisen maanpuolustuksen vaatimat edellytykset on turvattava. Vapautusta kansalaispalvelusta ei tule saada uskonnollisin tai vakaumuksellisin perustein. Kansalaispalvelussa tulee hyödyntää henkilön aiempaa kokemusta, ja palveluksessa opittu on voitava lukea laajalti hyväksi kaikissa oppilaitoksissa. Koulutuksessa tulee ottaa huomioon uudenlaiset uhat, kuten tietoteknisiin järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset.

Ylikansallisiin päätöselimiin mukaan meneminen kaventaa aina maan itsemääräämisoikeutta. Suomi voi kuulua puolustusliittoihin, jos kansallinen etu sitä edellyttää. Idänsuhteissa mahdollisimman demokraattinen, markkinoiltaan vapaa ja vakaa Venäjä on Suomen etu, johon tulee pyrkiä sekä kahdenvälisissä suhteissa että kansainvälisen yhteistyön avulla. Venäjän kanssa on käytävä vuoropuhelua esimerkiksi maanomistuskysymyksessä ja arktisen alueen kysymyksissä. Uussuomettumista on vältettävä Suomen suhteissa Venäjään tai eurooppalaiseen yhteistyöhön. Länsimaisten kansainvälisesti sitovien oikeusperiaatteiden on koskettava kaikkia valtioita kulttuurista tai uskonnosta riippumatta.

Perussuomalaiset Nuoret näkee kansainvälisen turvallisuuden merkittävimmäksi heikentäjäksi epäsymmetrisen sodankäynnin, jonka kaltaiset ilmiöt vaativat laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja ennaltaehkäisyä. Suomen on panostettava laadukkaaseen ja ammattitaitoiseen sotilas- ja siviilikriisinhallintaan sekä tuomittava sellaiset valtiot ja niihin verrattavat tahot, jotka tukevat tai harjoittavat Suomen terrorismiksi luokittelemaa toimintaa. Suomen tulee irtisanoa itsensä Ottawan miinakieltosopimuksesta.

Perussuomalaiset Nuoret ei kannata valtiojohtoista kehitysapua, vaan ratkaisu on peruskansalaisten keskinäinen rajat ylittävä yhteistyö, jossa yhtenä tekijänä on kansalaisjärjestökenttä. Kehitysmaiden peruskansalaisten päätöksentekovallan kasvua ja demokratiakehitystä on tuettava. Tuloksellinen ja kestävä kehitysyhteistyö on tukijaosapuolen turvallisuuspoliittinen etu.

Lue lisää: Suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa