Vaalit

Kuntavaalit 2017 on nyt käyty!

Suomessa on 313 kuntaa, joista jokaisessa tarvitaan nuoria ja järkeviä päättäjiä. Meikäläisiä oli valtuustoihin tarjolla yli 500. Valituiksi ja varalle nousi kymmenittäin upeita nuoria!

Me PS-Nuorissa uskomme, että kunnanvaltuustoon ei aina tarvita maisterin papereita tai ydinfysiikan osaamista. Tarvitaan vain halu tehdä hyviä päätöksiä kuntalaisten eduksi.

Perussuomalaisten Nuorten virallinen kuntavaaliohjelma on edelleen voimassa ja avautuu tästä (pdf).

Perussuomalaisten Nuorten ehdokkaat löytyvät yhä puolueen ehdokasgalleriasta.


Neljä kysymystä kuntavaaleista

1. Mitkä ihmeen kuntavaalit? Mitä niissä valitaan?

Kuntavaaleissa jokainen Suomen kunta valitsee itsellensä kunnan- tai kaupunginvaltuuston, joka koostuu kunnan asukaslukuun suhteutetusta määrästä valtuutettuja. Pienimmillään valtuustojen koko voi olla toistakymmentä valtuutettua, suurimmillaan yli sata. Näistä valtuustopaikoista kilpailevat eri puolueet ja valitsijayhdistykset keskenään. Kuntavaaleissa jokaisella täysikäisellä kuntalaisella on käytössään yksi ääni, jonka hän antaa mielestään parhaalle ehdokkaalle. Ääni menee paitsi yhdelle henkilölle, myös puolueen pottiin. Näin ollen jokaisen saamat äänet hyödyttävät myös koko puoluetta. Pottien perusteella määräytyvät valtuuston voimasuhteet eli valtuutettujen määrät – käytännössä siis se, päättävätkö asioista viherhipit vai järkipersut.

2. Mitä jos ehdokkaani ei pääse valtuutetuksi? Onko mitään järkeä äänestää nuorta?

Kuntavaaleissa on jaossa valtuustopaikkojen lisäksi monia muita tärkeitä vastuutehtäviä. Valtuutetun pesti on vain yksi niistä. Vaikkei loistoehdokas pääsisikään valtuustoon (ja hei, saattaa hyvin päästä!), tärkeitä luottamustehtäviä on jaossa mm. varavaltuutetuiksi, lautakuntiin, johtokuntiin, jaostoihin ja lautamiehiksi. Näitä paikkoja annetaan vaalien jälkeen niille, jotka ovat olleet ehdokkaina listalla. Todennäköisesti ehdokkaasi pääsee joka tapauksessa tekemään päätöksiä, ja lisäksi jokainen hänen saamansa ääni on auttanut muita samanhenkisiä vaaleissa.

3. Pitääkö kuntapäättäjän olla valtiotieteiden maisteri tai tietää politiikasta tosi paljon?

Ei todellakaan pidä, vaan tekemällä oppii. Kunnanvaltuustoissa, kuten kunnassakin, pitää olla runsaasti eri alojen edustajia. Hyvä valtuutettu voi hyvin olla rakennusmies, opettaja, maalari, kampaaja, opiskelija, työtön, lääkäri, autonkuljettaja tai aivan mitä tahansa, sillä kunnanvaltuutettujen kohdalla eniten ratkaisee tahto, maalaisjärki ja suoraselkäisyys. Sellaisia nuoria valtuutettuja tarvitaan, jotka osaavat omasta ammatistaan ja näkökulmastaan käsin parantaa kuntalaisten asemaa.

4. Eikö kuitenkin ole vanhassa vara parempi?

Ei. Usko pois, kunnista löytyy tällä hetkellä pöpejä valtuutettuja vaikka millä mitalla. Mikä pahempaa, kuntiin on myös pesiytynyt hyväveliverkostoja ja suhmuroijia. Nuoret olisivat varmasti tuhat kertaa parempia päättäjiä. Jotenkin tämä kuntien kepulointi on lopetettava, ja siihen auttaa vain uusien ja nuorten ihmisten pääseminen valtuustoihin. Kunnissa on jo aikakin tehdä kunnollinen sukupolvenvaihdos!


Oletko itse ehdolla?

Perussuomalaiset Nuoret auttaa, kannustaa ja kouluttaa kaikkia ehdokkaitaan. Sinun ei tarvitse jäädä yksin! Kiinnostaako sinua loistava videokoulutus kuntapäättämisestä ja kampanjoinnista tai ilmainen suomalaista tekoa oleva EHDOKAS-pipo? Ole yhteydessä: tiina.ahva@ps-nuoret.fi.